Työnantajan arvolupausten määrittäminen ei yksistään riitä jos haluamme rinnastaa sen työnantajamielukuvaan. Jotta tämä rinnastaminen onnistuisi, tulee viestinnän olevan tehokasta ja jatkuvasti kehittyvää.
Nykyisessä teknologiavetoisessa ajassa tietoa on laajalti saatavissa ja vapaasti tarjolla. Työnhakijat tutkivat ja hakevat tarkasti tietoa työnantajista kaikilla mittareilla. Palveluita kuten Evulate onkin syntynyt juuri tähän tarkoitukseen.
Yritysten läpinäkyvyyttä arvostetaan nykyään työntekijöiden keskuudessa samalla lailla kuin esimerkiksi eettisyyttä ja hyviä liiketoimintatapoja. Tutkimusten mukaan 80% työnhakijoista tutkivat työnantajaa internetistä saamilla tiedoilla ennen kuin päättää hakeako kyseistä työpaikkaa. Jos he eivät löydä tarpeeksi tietoa, he yleensä jättävät hakematta töihin tähän yritykseen.
Havainnot heikosta tiedon löytymisestä voivat heikentää työnantajan kykyä houkutella tai pitää huippukyvyt yrityksessään. Työnantajamielikuva tulee olla pitkän ajan strategiassa mukana ja jatkuvasti johdon asialistalla. Investoinnit tähän prosessiin eivät pelkästään auta luomaan kulttuuria uusille sukupolville, vaan myös kehittämään yrityksen digitaalista maisemakuvaa.
Sosiaalisen median ja mobiilisovellusten suosion kasvun myötä, eri tiedotusvälineet ja viestien personointi, ovat mahdollistaneet kuluttajien brändäyksen lisääntymisen. Tätä samaa lähestymistapaa tulisi käyttää myös työnantajan brändäyksessä.
Tässä muutama keskeinen aihe menestyneissä kampanjoissa:
- He hyödyntävät monenlaisia kanavia, jotta he saavat tavoitettua kohdeyleisönsä. Youtube-videoita, Instagram-kuvia, työntekijöiden arvosteluja sekä kolmannen osapuolen suosituksia.
- He käyttävät omia työntekijöitään brändilähettiläinä. Heitä kannustetaan jakamaan kokemuksiaan sosiaalisessa mediassa.
- He vastaavat suoraan ja tarjoavat ratkaisuja kohderyhmien toiveisiin, asenteisiin ja huolenaiheisiin.
- He ovat työntekijäkeskeisiä. He keskittyvät vahvasti ”Sinuun” (sinun koulutuksesi ja kehittymisesi; sinun urasi) sen sijaan kuin keskittyisivät ”Meihin” (meidän yrityksemme, meidän menestyksemme). Ihmisistä ajatellaan yksinkertaisesti yksilöllisellä tasolla.
- He ovat työntekijöille enemmän kuin työpaikka. He tarjoavat työn ja vapaa-ajan tasapainoa, joustavuutta ja mahdollisuutta investoida omaan kehittymiseen. Kaikki nämä ovat irrallaan heidän työtoimenkuvastaan.
Työnantajamielikuva on perinteisesti liitetty yrityksen työntekijöiden vetovoimaan ja niiden säilyttämiseen. Kuluttajat odottavat nykyään, että organisaatio kohtelee sidosryhmiään – toimittajat, jakelijat ja työntekijät mukaan luettuina – eettisesti ja osoittavat sosiaalista vastuuta. Tästä syystä työnantajan brändäys tunnustetaan yhä useammin osana kuluttajien kokemaa kokonaisarvoa. Ne, joilla on huono maine tai joutuvat skandaalien pariin työolosuhteidensa, huonon kohtelunsa, epäoikeudenmukaisten irtisanomisten tai epätasa-arvon vuoksi, menettävät nopeasti asiakkaitaan ja kustannukset voivat nousta äkistikin.
Työnantajan brändäys ei siis ole pelkästään henkilöstöosaston tehtävä, jolla pyritään houkuttelemaan lahjakkuuksia. Sen tulee tukea koko liiketoiminnan laajuista strategiaa pitkällä aikavälillä. Sen avulla yritys kykenee säilyttämään parhaat työntekijänsä, rakentaa yrityksen yleistä brändiä, mikä tuo varmasti tuottoja prosessiin laitetuille investoinneille.